sunnuntai 29. maaliskuuta 2015

Kontaktilla tuunausta

Löysin kaupasta pienen esittelypöydän erilaisista kontaktimuoveista. Yksivärisiä ja kuviollista.
Yhdessä rullassa on kaksi metriä 45 cm levyistä saksalaista kontaktimuovia
Ja meiltähän löytyi kuluneita kapeita sisäovia.

Oveen tarvitsimme kaksi rullaa kontaktimuovia, jotta tulos olisi hyvä. Kiinnittäminen oli helppoa neljällä kädellä. 

Haastavinta oli pienen palan yhteen sovittaminen. Ovenripa poistettiin kiinnityksen ajaksi.


Illalla tehty työ yllätti iloisesti aamulla!




Froteepyyhkeen tuunaus

Kevätsiivouksen yhteydessä löysin mummuni 1970 luvulla virkkaamia pitsejä. Olikohan hän tehnyt ne kapioitani varten? Tekemättä ne kapiot ovat jääneet, mutta otin ne nyt tuunauskäyttöön. 



Pitsit on on Mummoni virrannut taidolla erivärisistä puuvillalangoista. Pitsejä on aina kaksi samanlaista ja seitsemän erilaista mallia.
Mummun pitsit ja minun harmaat pyyhkeet. 



Mummoni olisi ommellut nämä käsin, mutta tyydyin ompelukoneen jälkeen.

Kukille kevättä

Ihan vielä en pääse mullan ja siementen kanssa puuhastelemaan ulos. Mutta sisäkukat tarvitsevat uudet keväthamoset.


Kukkakankaat miellyttivät tälläkertaa vaikkakin pienikukallinen kangas oli kotoa jo loppunut. Toinen yksivärinen kangas on tukevampi sisustuskankaan pala.
Surrur, surrur ja vielä sur. Valmista tuli!





tiistai 3. maaliskuuta 2015

Paperipaino valokuvalla

Vuosia sitten sain tädiltä perintönä lasisen paperipainon. Pohjaan liimattu kuva on ajansaatossa vähän rikkoutunut, mutta lasi on säilynyt siistinä, kolhiintumattomana yli 100 vuotta. Tämä paperipaino painaa 350 g, joten on varmaan tehnyt työnsä aikanaan.

Sattumalta löysin kirpputorilta ensimmäisen tuunattavan paperipainon. Siihen oli liimattu kiiltokuva, joka oli jo revennyt pahasti. Hinta oli edullinen - muutaman euron. Ja paperipaino oli minun! 
Koska en raaskinut liimata vanhaa valokuvaa suoraan paperipainon pohjaan, niin skannasin sen ja tulostin sen valokuvapaperille. Asetin paperipainon valokuvan päälle sopivaan kohtaan - leikkasin ja liimasin. Liimana käytin kaikissa Tacky Glue -liimaa.

Nyt seuraava jo odottaa valokuvaa. Ja suku ja tuttavat vuosien takaa herättävät mukavia muistoja!

maanantai 2. maaliskuuta 2015

Pitsiä kukille

Kirpputorilta etsiessäni suojaruukkuja kukille, löysin vaalean metallisen astian. Tästäpä se tulee pian. Ja tumma matala astiakin odotti jo kevätvaatetusta.

Pitsiä ja vanha nopea apu, kuumaliima, töihin. 


Aurinkoista kevättä kukille!

torstai 16. lokakuuta 2014

Neulo pipa -vielä ehtii!

Huomasin jo syyskuun alussa mainion kampanjan, jossa tarkoituksena on neuloa pipoja TAYSissa syntyville keskosvauvoille. (Tarkat ohjeet: https://www.s-kanava.fi/uutinen/tee-hyvaa-neulo-pipa-keskoselle/1344413_10870) Tehdyn pipan voi viedä Pirkanmaan ABC-myymälään ja vastineeksi saa 50g Novitan lankaa. Itse pipon voi neuloa haluamastaan vauvoille sopivasta, pehmoisesta langasta. Ohjekin suloiseen tähtipipoon on:
https://laari.sok.fi/documents/10870/146633/Novita+Wool+tai+Ipana+Vauvan+myssyn+ohje/6e76202f-3a29-4bde-8a99-dcf4528cc5fc?relatedArticleId=1344413_10870

Tarkoituksena oli tehdä pipa jo lokakuun alussa, mutta syysloman alkaessa havahduin ja haastoin mukaan äidinkin. Eilen pääsimme alkuun ja lauantaina otan toivottavasti valmiit pipot mukaani ja vien ne kotimatkalla ABC-asemalle. Mukava pieni kampanja, joka toivottavasti antaa iloa vastasyntyneiden keskoslasten perheille ja vauvalle itselleenkin.


Äiti neuloo valkoisella vanhasta Novitan Bambino-kerästä, minä vihreällä M&K Eco Babyull jämäkeristä. Oman langan vyötteet jo hukassa, joten tässä kuva valkoisesta M&K-jämäkerästä.


Vielä ehditte mukaan, sillä pipoja kerätään 31.10.2014 saakka. Pienen pipan neuloo sukkelaan ja tähtikuviokin on yksinkertainen toteuttaa!

Kunhan töihin ehdin, aion haastaa mukaan vielä työkaveritkin!

keskiviikko 15. lokakuuta 2014

Voihan vonkale!


Käsityömessuilta lähtee mukaan kaikenlaista näprättävää. Vonkale –kalannahka – oli odottanut jo vuoroon turhan kauan.

Käydessämme loma-asuntomessuilla Anniinan kanssa näimme, miten kalannahka oli muuttunut seinäreliefiksi ja lampuksi. Minulla oli vaan pieni suunnitelma  – kalannahkainen kännykkäkotelo.

Kaavat piirsin puhelimen mukaan. Alalangaksi laitoin kestävän nailonlangan ja ylälanka on tavallista ompelulankaa. Osat nurjat puolet vastakkain ja ompelemaan. Ommel kulkee vajaan  0.5 cm reunasta.


Valmista hetkessä, vaikuttaa kestävältä ja ennen kaikkea mieluisa omistajalleen.


Kokeilin vielä samanlaista poronnahkasta. Nahan oli saanut lahjaksi Sevettijärveltä vuosia sitten. Tämän pussukan tein itselleni ja käytössä se on ollut miellyttävä.